Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kuntoutuksen uudistamiskomitea korostaa Kitinkannukselle kertyneen osaamisen hyödyntämistä myös tulevaisuudessa.

– Väestön ikääntyessä tarvitaan yhä enemmän vanhuksille suunnattuja kuntoutuspalveluja. Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuksessa on syntynyt valtavasti ikääntyvien kuntouttamiseen liittyvää osaamista, jota tulee hyödyntää erityisesti ikääntyneiden avokuntoutuksessa, ehdotuksensa viime viikolla jättänyt komitea toteaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (2.oik) sekä Alpo Ylitalolle Kitinkannusta esittelivät Päivi Kotka (vas.), Olli Joensuu ja Katri-Helena Syri.

Myös Kitinkannuksessa tiistaina vieraillut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila allekirjoittaa uudistamiskomitean näkemyksen.

– Ilman muuta Kitinkannuksella on paljon annettavaa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä sairastavien kuntouttajana. On tärkeää huolehtia siitä, ettei Kitinkannuksen hankkimaa osaamista menetetä missään vaiheessa. Oli myös mielenkiintoista tutustua toimintoihin tarkemmin ja huomata, että Kitinkannuksessa käy paljon kuntoutujia Pohjois-Pohjanmaalta, Muhokselta kotoisin oleva ministeri totesi.

Jatkossa kuntoutusta hallinnoivat maakunnat, mutta Mattilan mukaan erva-yhteistyölläkin on iso merkitys.

– Olennaisinta on saada kuntoutuspolut sellaisiksi, että jokaisella asiakkaalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kuntoutukseen, ja että kuntoutus voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti, hän sanoi.

Ammattitaitoinen henkilöstö,monipuolinen laitekanta

Kitinkannuksen käyttöasteesta enää neljäsosa edustaa alkuperäistä veljeskodin aikaista asiakaskuntaa. Toimitusjohtaja Katri-Helena Syrin mukaan Kitinkannus on kehittynyt viimeisten vuosien aikana Keski-Pohjanmaalla tärkeäksi toimijaksi vaativan neurologisen kuntoutuksen asiantuntijana.

– Ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi täällä on toimivat tilat ja monipuolinen laitekanta, kuten ensimmäinen Suomeen hankittu kävelyrobotti. Kitinkannukselle myönnetty sairaalalupa tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on valmiudet hoitaa yhä vaativampia asiakkaita, Syri toteaa.

Hänen mukaansa silläkin on iso merkitys, mihin hintaan palveluita tuotetaan.

– Kaikki tietävät ne haasteet, joita julkisella sektorilla on talouden kanssa. Kitinkannuksessa olemme kehittäneet omaa toimintaamme niin, että pystymme tarjoamaan palveluita hyvin kilpailukykyisin hinnoin.

Levón-instituutin viime vuonna  julkistama tutkimus puolestaan osoitti, että kuntoutuksella saadaan myös hyviä tuloksia. Esimerkiksi terveyskeskuksesta Kitinkannukseen kuntoutusjaksolle tulleista kaksi kolmasosaa lähti kuntoutusjakson jälkeen kotiin.

– Kotona asuminen parantaa elämänlaatua, ja sillä on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset verrattuna siihen, että asiakas joutuisi viettämään vuosia laitoshoidossa, Syri sanoo.

Aivoliiton mukaan aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu vuosittain 25 000 ihmistä. Lääkärilehdessä äskettäin julkaistun artikkelin mukaan noin 500 ihmistä sairastuu joka vuosi puolestaan selkäydinvammaan. Väestön vanhetessa tapausten määrä saattaa edelleen kasvaa, mikä on huomioitava myös kuntoutusresursseissa.